Ismo Alanko

ISMO ALANGOLTA SUOMEN ENSIMMÄINEN IPAD-ARTISTIJULKAISU

Maaliskuussa julkaistun “Maailmanlopun sushibaari” -albumin tiimoilta ajankohtainen Ismo Alanko tekee uuden aluevaltauksen, kun artistista ilmestyy Suomen ensimmäinen iPad-tablettitietokoneille tuotettu artistijulkaisu. “Sähköinen sushibaari” on Ismo Alangon historiaa ja uuden äänitteen tekemistä taustoittava digitaalinen FanPOD-julkaisu.

“Sähköinen sushibaari” sisältää ennenjulkaisematonta Ismo Alanko -materiaalia, kuten videoita, valokuvia sekä “Vuoden turhin laulu” -kappaleen demoversion. FanPOD-julkaisusta löytyy myös Alangon uuden yhtyeen esittely, kaikki viimeisimmät musiikki- ja haastatteluvideot sekä erilaisia interaktiivisia toimintoja. FanPODin kautta voi myös tilata Ismo Alanko -tuotteita sekä osallistua kilpailuihin.

Julkaisua päivitetään tulevan kesän ja syksyn aikana ajankohtaisella materiaalilla sekä uusilla tilaajaeduilla. “Sähköinen sushibaari” on myynnissä iTunes Storessa hintaan 4,49 eur.

Ismo Alanko -FanPODin tuottaneen Provisual Oy:n vastaava tuottaja Jari ”Cyde” Hyttinen povaa tablettijulkaisuille valoisaa tulevaisuutta kulttuuriteollisuuden ohella esimerkiksi kampanjatyökaluna. ”Tuotimme aikaisemmin noin 70% kaikista Suomen musiikkiDVD-julkaisuista. Niiden tekeminen loppui kuin seinään ilmaisten videokanavien myötä. Tablettijulkaisuissa on parasta, että ne ovat kaksisuuntaisia, ja päivittyvien esitteiden lisäksi tekniikkaa voi hyödyntää esimerkiksi matkailun tarpeissa.”

Lisätietoa sekä pressikuvat ladattavissa osoitteesta www.fanpod.fi/ismo

Lisätietoa tablettijulkaisusta:
Jari ”cyde” Hyttinen / Provisual Oy
cyde (at) provisual.fi
0500-577089

Lisätietoa Ismo Alanko asioissa:
Niko Kangas / Fullsteam
niko (at) fullsteam.fi
050-5443312

PELOTON MAAILMANLOPUN SUSHIBAARI

Ismo Alangon uutta Maailmanlopun sushibaari –levyä kuunnellessa adjektiivi, joka nousee toistuvasti mieleen on ’peloton’. Se on peloton itsevarmuudessaan ja vahvaa näyttöä Alangolta biisintekijänä. Tässä on se kohta uraa, jossa kaikki vuosikymmenien voitot, epäonnistumiset, kokeilut ja hedelmälliset harhapolut muuttuvat taiteilijan omintakeiseksi ja täysin tunnistettavaksi tyyliksi. Maailmanlopun sushibaari ammentaa miehen yli kolmikymmenvuotisen uran lähes joka käänteestä kuulostamatta sirpaleiselta tai itsetarkoituksellisen eklektiseltä.

Pelottomia ja ennakkoluulottomia sovitusratkaisujakin riittää: kun tehdään isoa soundia, niin tehdään isoa soundia. Kaaoksen säkeet soivat herkästi ja hienoin etnosävyin, mutta kertosäkeet tarjoavat tuhatpäisille ihmismerille sopivan katarsiksen. Ja kun tehdään pientä ja herkkää, niin sitten se on sitten pientä ja herkkää. Esimerkiksi Kuusilmä on hienointa jousin säestettyä laulelmaa sitten Paula Vesalan ja Pekka Kuusiston Kiestinki-levyn. Naapurin saunareissussa jäljellä on vain ihmisen ääni kaikkine eri sävyineen. Kauniit balladit vievät ajatukset Kun Suomi putos puusta –mestariteokseen. Rokkaavammissa paloissa syöksytään Hassisen Koneen ja Sielun Veljien sfääreihin. Kuuntele vaikka Kahdeksantoista aina ja Alangon sekä tuottaja Jussi Jaakonahon madon lailla kiemurtelevat kitarat. Alanko on pitkään ollut loistava komppikitaristi. Vanha nuori alkaa törkeänä iskelmädiskona, mutta laajentaa palettia tyyliin, jota voi kutsua vain ismoalankomaiseksi. Itara kitara tarjoilee hienoa etelän slaavien funkkia. Levyn selkärangan muodostava bändi soittaa tyylistä ja otteesta riippumatta ilmavasti ja rennolla otteella. Viime vuosien turboahdettua rokkisoundia ei tältä levyltä löydy sekuntiakaan.

Laulajana Ismo Alanko tavoittaa levyllä hämmästyttävän sävyjen kirjon. Hän venyy Ennakkoluuloja ja vainoharhoja –kappaleen haavoittuvasta ja heiveröisestä melkein falsetista maanisen Tukahdutetun tangon uhkaavaan baritonimurinaan ja monien biisien kertosäkeiden maailmoja syleilevään revittelyyn

Peloton on oikea sana kuvaamaan myös Alangon sanoituksia. Lähes jokainen kappale vaatii heittäytymistä: Naapurin saunareissun kertoja nukkuu jo kalojen kanssa ja kertoo miten tähän päädyttiin. Se on hieno suomalainen versio murhaballadista. Levyllä lauletaan ilkikurisesti hekumoiden harmaan, tuon maailman suomalaisimman värin, hienoudesta. Nimikappale on käytännössä koruton novelli, joka sekä lyyrisesti että musiikillisesti uppoaa kohti hulluutta, turmiota, kuolemaa ja mustaa magiaa. Lopussa tavoiteltu sushibaari seisoo kertojan edessä: tyhjänä ja hylättynä/niin kuin minäkin.

Levyn päättävän Ennakkoluuloja ja vainoharhoja viimeiset sanat kertovat meille paljon. Tämä teksti saattaa olla henkilökohtaisin Alangolta kuulemani.

Miksi laulan heikkoudesta pelosta ja kaipauksesta? Laulan koska laulamaton laulu jättää eloon pelon. Niin se on.

Helsingissä 1.3.2013

Arttu Tolonen

"Alanko heittää samalla pannulle Sielun Veljet, Hassisen Koneen, Säätiön ja Teholla. Lopputulos on käsillä oleva Maailmanlopun sushibaari ja se maistuu hyvältä."

Anna Brotkin, Rumba (4/5)

"Vahva kokonaisuus ... Maailmanlopun sushibaarin palautelaatikko täyttyy kiitoksista"

Ari Väntänen, SUE (9/10)

"Viihdyttävästi polveileva, suorasta svengistä surrealismiin sulavasti etenevä, mutta ennen kaikkea vapautuneen oloinen kokonaisuus"

Pekka Laine, Soundi (4/5)

"Maailmanlopun sushibaarilla on Suomi-rockia ja melodista poppia, häivähdys rujompaa sielunveljeilyä, hieman progea, kansanlaulumaisuutta ja klassisiakin muistumia"

Vesa Sirén, Helsingin Sanomat